”Tiina, tule äkkiä katsomaan, kun ihminen astuu kuun pinnalle!” Sain ensikosketukseni avaruusaikaan puukuorisen Luxor-television kautta heinäkuussa 1969, kun isä komensi ihmettelemään mustavalkolähetystä melkein 400 000 kilometrin päässä.
Asian suuruus ei oikein vielä avautunut 6-vuotiaalle, mutta myöhemmin olen muistellut tuota hetkeä. Silloin ei ollut internetiä eikä kännyköitä, vaan ainutkertainen tapahtuma saavutti meidät Ylen varta vasten kokoaman Kuustudion suoran lähetyksen kautta. Pelkästään miehistä koostuneessa studiossa paloi paljon tupakkaa, ja juontaja puhui Neil Armstrongin kuuluisien sanojen päälle. "That's one small step for a man, one giant leap for mankind."
Matti-isääni avaruuslento ja onnistunut laskeutuminen kuun pinnalle tekivät suuren vaikutuksen. Paitsi astronauttien suunnattomasta rohkeudesta, hän inspiroitui kuun autiosta tyhjyydestä, pinnanmuotojen karuudesta, kraattereista, syvistä laaksoista ja korkeista vuorista. Nykyään on vaikea käsittää, miltä on tuntunut nähdä kaikki se oikeasti, kun lähimmäksi osuneet mielikuvat ovat perustuneet Jules Vernen 1865 teokseen ”Maasta kuuhun”.
Kuun maisemien lumoamana Matti suunnitteli upean Moon Rocks -korusarjan hopeasta. Leveä rannekoru Myrskyjen Meri nimettiin kuun suurimman ”valtameren” Oceanus Procellarumin mukaan. Hopeinen Asteroidi-sormus sai modernit ja pyöreät muodot satiininhohtoisella pinnalla. Koruiksi muuntuivat myös kuun kraatterit samannimiseen settiin hopeisina ja pronssisina.
Moon Rocks –sarjan kultaiset korut Matti lähetti Apollo 11:n astronauteille Neil Armstrongille, Buzz Aldrinille ja Michael Collinsille. Muistona siitä on NASAn lähettämä kiitoskirje, jota säilytämme yhtenä Sirokorun historian kalleimmista aarteista. Korut ovat tänä päivänä nähtävissä NASAn Space Centerin kokoelmissa Houstonissa.
Lisää aiheesta:
Matti Hyvärinen "Muototaiteen Vapaaottelija"
Marianne Aava, Eeva Viljanen "Koru Suomessa"
